Julkaistu · Päivitetty:
Oppaan sisältö
Taloyhtiön latauspistehanke lyhyesti
Selvitä lataustarve
Kuinka moni tarvitsee latausta nyt ja kuinka nopeasti tarve voi kasvaa? Kysy myös lähivuosien suunnitelmista.
Selvitä autopaikkojen hallinta
Ovatko autopaikat yhtiön vai osakkaiden hallinnassa? Tarkista asia yhtiöjärjestyksestä ja paikkojen sopimuksista.
Kartoita sähköjärjestelmä
Riittävätkö nykyinen liittymä, sähkökeskukset ja kaapeloinnit? Pyydä sähköalan ammattilaista arvioimaan lähtötilanne.
Valitse toteutusmalli
Rakennetaanko latausvalmius vai myös valmiit latauspisteet? Määrittele heti toteutettava osuus ja myöhempi laajennus.
Päätä hallinta ja laskutus
Miten käyttäjät tunnistetaan ja lataussähkö laskutetaan? Sopikaa myös käytön ja ylläpidon vastuista.
Pyydä vertailukelpoiset tarjoukset
Tarjousten toimitussisältöjen pitää olla riittävän samanlaiset, jotta niitä voidaan oikeasti vertailla. Kirjaa yhteinen työrajaus.
Mistä taloyhtiön latauspistehanke kannattaa aloittaa?
Ensimmäinen vaihe on tarpeen selvittäminen. Hallitus voi aloittaa asukaskyselyllä: kuinka moni tarvitsee latausta heti, kuinka moni harkitsee ladattavaa autoa ja kuinka pitkään autot tavallisesti ovat pysäköityinä? Sähköauton lataaminen taloyhtiössä kannattaa suunnitella arjen käyttötilanteiden perusteella. Kaikkien autopaikkojen varustaminen latauslaitteilla heti ei ole automaattisesti tarpeen.
Kootkaa seuraavaksi autopaikkojen määrä ja hallintatiedot sekä olemassa olevat sähköpiirustukset. Selvittäkää, mitä nykyisistä lämmitystolpista ja muusta sähköistyksestä voidaan mahdollisesti hyödyntää. Vasta teknisen kartoituksen jälkeen on järkevää rajata, millainen latausasema taloyhtiöön sopii ja kuinka laajaan ratkaisuun varaudutaan. Nimetkää valmistelulle vastuuhenkilö, jotta kyselyt, lähtötiedot ja tarjoukset pysyvät samassa kokonaisuudessa.
Taloyhtiön lähtötilanteen kartoitus
Hallituksen ei tarvitse osata arvioida sähköjärjestelmää itse. Kootkaa saatavilla olevat tiedot ja merkitkää puuttuvat asiat ammattilaisen selvitettäviksi. Seuraava tarkistuslista toimii kartoituksen lähtötietona:
- Autopaikkojen kokonaismäärä ja sijainti.
- Autopaikkojen hallintamuoto ja käyttöä koskevat sopimukset.
- Nykyiset lämmitystolpat ja muut sähköpisteet.
- Sähkökeskukset ja saatavilla olevat keskuskuvat.
- Sähköliittymän tiedot.
- Pääsulakkeiden koko.
- Olemassa olevat kaapeloinnit ja niitä koskevat piirustukset.
- Etäisyydet sähkökeskuksilta autopaikoille.
- Nykyinen lataustarve ja käyttäjämäärä.
- Arvio tulevien vuosien lataustarpeesta.
- Muut suunnitteilla olevat sähkö- tai piharemontit.
- Haluttu mittaus- ja laskutusmalli.
Näiden tietojen perusteella sähköalan ammattilainen voi arvioida toteutusvaihtoehtoja. Pyytäkää kartoituksesta kirjallinen yhteenveto, jossa erotetaan hyödynnettävät asennukset, tarvittavat muutokset ja lisäselvitykset. Kun lähtötilanne on dokumentoitu, hallitus pystyy perustelemaan hankkeen laajuuden myös osakkaille ja tarjouspyyntöihin saadaan samat tekniset lähtötiedot.
Mitä laki vaatii taloyhtiön sähköautojen latauksesta?
Lakisisältö tarkistettu 11.11.2026. Latauspistevalmius mahdollistaa latauspisteen asentamisen myöhemmin. Valmis latauspiste mahdollistaa auton lataamisen. Kaikilla olemassa olevilla taloyhtiöillä ei ole yleistä velvollisuutta asentaa valmiita latauspisteitä.
Voimassa olevan lain 733/2020 mukaan uuden asuinrakennuksen yhteyteen on toteutettava latauspistevalmius jokaiselle pysäköintipaikalle, kun paikkoja on enemmän kuin neljä. Velvoite koskee laissa tarkoitettuja rakennuksessa tai samalla kiinteistöllä sijaitsevia paikkoja. Kyse on valmiudesta, ei vaatimuksesta asentaa latauslaite jokaiselle paikalle.
Olemassa olevassa asuinrakennuksessa vastaava valmiusvelvoite liittyy lain tarkoittamaan laajamittaiseen, rakentamislupaa edellyttävään korjaukseen, kun paikkoja on enemmän kuin neljä. Rakennuksessa sijaitsevien paikkojen osalta korjauksen on katettava pysäköintipaikat tai rakennuksen sähköjärjestelmä. Samalla kiinteistöllä sijaitsevien ulkopaikkojen osalta korjauksen on katettava pysäköintipaikat tai niiden sähköjärjestelmä. Velvoitteen soveltuminen arvioidaan hankkeen perusteella rakennusvalvonnan kanssa.
Tarkat edellytykset ja määritelmät löytyvät Finlexin ajantasaisesta laista 733/2020, erityisesti 3, 5 ja 6 §:stä. Muussa kuin asuinkäytössä olevia rakennuksia koskevia velvoitteita ei pidä soveltaa sellaisinaan tavalliseen asuintaloyhtiöön.
Vuoden 2026 muutokset: HE 258/2026 on tarkistuspäivänä vireillä oleva hallituksen esitys. Sen ehdotukset eivät ole tässä oppaassa voimassa olevan lain vaatimuksia. Ympäristöministeriön tiedote 15.10.2026 kuvaa valmisteltuja muutoksia. Hankkeen edetessä tarkistakaa aina Finlexistä mahdollinen uusi laki, voimaantulo ja siirtymäsäännökset.
Kuka taloyhtiössä päättää latauspisteistä?
Hallitus valmistelee hanketta yhdessä isännöitsijän kanssa. Yhtiökokouksen päätöksen tarve ja päätöksen edellytykset selvitetään ennen toteutukseen sitoutumista. Ratkaisevia ovat autopaikkojen hallinta, hankkeen laajuus, investoinnin maksaja sekä muutokset taloyhtiön yhteisiin järjestelmiin. Sama päätöksentekomenettely ei sovi automaattisesti kaikkiin kohteisiin.
Taloyhtiön yhteinen hanke
Yhtiö toteuttaa sovitun kokonaisuuden, kuten yhteisen latausvalmiuden tai latausjärjestelmän. Päätöksenteko ja rahoitus valmistellaan yhtiön rakenteen perusteella.
Yksittäisen osakkaan muutostyö
Osakas hakee oman latauspisteensä toteutusta. Hallintamuoto, yhteisiin järjestelmiin ulottuvat työt sekä tarvittavat ilmoitukset ja suostumukset selvitetään ennen asennusta.
Osakasvähemmistön hanke
Hanke toteutetaan yhtiön hankkeena siihen osallistuvien osakkaiden kustannuksella. Päätöksen edellytykset ja myöhemmän liittymisen ehdot selvitetään erikseen.
Juridinen menettely kannattaa varmistaa Kiinteistöliiton latauspisteohjeista ja tarvittaessa taloyhtiön lakineuvonnasta. Kirjatkaa päätökseen selvästi toteutuksen laajuus, kustannusvastuut ja jatkovalmistelun valtuudet. Tekninen toteutussuunnitelma ei yksin ratkaise yhtiöoikeudellisia kysymyksiä.
Miten osakkaiden yhdenvertaisuus huomioidaan?
Yhdenvertaisuus pitää huomioida sekä paikkojen käytössä että yhteisen sähkökapasiteetin jakamisessa. Selvittäkää, ketkä saavat latauspisteen, ketkä hyötyvät investoinnista ja millä perusteella kustannukset kohdennetaan. Autopaikkojen hallintamuoto vaikuttaa arvioon, joten yksittäisen naapuritalon ratkaisu ei vielä osoita omalle yhtiölle sopivaa mallia.
- Kirjatkaa latauspaikkojen hakemisen ja jakamisen periaatteet.
- Erottakaa yhteisen infrastruktuurin, käyttäjän laitteen ja käytetyn sähkön kustannukset.
- Sopikaa, miten myöhemmät käyttäjät voivat liittyä ja mitä liittyminen edellyttää.
- Arvioikaa, miten kapasiteettia riittää myös myöhemmin mukaan tuleville.
Jälkiliittymisen ehtoja käsitellään Kiinteistöliiton ohjeessa osakashallintaisten paikkojen lataushankkeista. Ehtojen oikeudenmukaisuus ratkaistaan yhtiön tilanteen ja hankemallin perusteella. Valmistelussa kannattaa näyttää osakkaille myös, mitä myöhempi laajennus käytännössä tarkoittaisi.
Latausvalmius vai valmiit latauspisteet?
Latausvalmius
Rakennetaan infrastruktuuria, jonka avulla latauspisteitä voidaan lisätä myöhemmin. Toteutus voi sisältää johtoreittejä, kaapelointeja, sähkökeskusten muutoksia ja muuta myöhemmän asennuksen mahdollistavaa sähköistystä. Pelkkä valmius ei vielä tarjoa käyttövalmista latausta.
Valmis latauspiste
Autopaikalle asennetaan käyttövalmis latauslaite. Samalla ratkaistaan sen liittyminen kiinteistön sähköjärjestelmään sekä tarvittava hallinta, mittaus ja käyttöönotto. Käyttövalmiiden pisteiden määrä voidaan sovittaa tämänhetkiseen tarpeeseen.
Vaiheittainen toteutus voi tarkoittaa yhteistä valmiutta laajemmalle alueelle ja latauslaitteita aluksi vain osalle paikoista. Tarjouksessa on siksi kuvattava, mitä valmius sisältää ja mitä laitteen lisääminen myöhemmin edellyttää. Teknisen toteutuksen sisältöä avataan palvelusivulla: latauspisteiden asennus taloyhtiöihin ja kiinteistöihin.
Riittääkö taloyhtiön nykyinen sähköjärjestelmä?
Arvioinnissa tarkastellaan sähköliittymän kapasiteettia, pääsulakkeita, keskuksia ja kiinteistön nykyistä sähkökuormitusta. Autopaikkojen sähköistyksen kunto, kaapelireitit, lämmitystolpat sekä suunniteltujen pisteiden määrä vaikuttavat toteutukseen. Tavoitteena on selvittää, paljonko lataukselle voidaan turvallisesti varata kapasiteettia ja millaisiin myöhempiin laajennuksiin ratkaisu soveltuu.
Latauspisteet eivät aina edellytä liittymän suurentamista. Tarve ratkaistaan kohdekohtaisesti, ja myös kuormanhallinnan mahdollisuudet arvioidaan. Jos kartoitus osoittaa keskukseen kohdistuvia muutostarpeita, sähkökeskuksen uusiminen tarkastellaan osana kokonaisuutta. SESKOn lataussuositus käsittelee sähköjärjestelmän arviointia ja latausverkon suunnittelua. Pyytäkää suunnittelijalta vaihtoehdot perusteluineen ennen toteutusmallin lukitsemista.
Miksi kuormanhallinta on tärkeä?
Kun useita autoja ladataan samaan aikaan, latauksen käyttämä teho sovitetaan yhteen kiinteistön muun sähkönkulutuksen kanssa. Kuormanhallinta voi jakaa käytettävissä olevaa kapasiteettia pisteiden kesken ja rajoittaa lataustehoa tilanteen mukaan. Esimerkiksi muun kulutuksen kasvaessa lataukselle annettava teho voi pienentyä ja kulutuksen vähentyessä kasvaa.
Hallituksen kannattaa kysyä, mitä sähköjärjestelmän osia hallinta seuraa, miten kapasiteetti jaetaan ja miten lisäpisteet liitetään samaan kokonaisuuteen. Kuormanhallinta ei ole automaattisesti välttämätön jokaisessa kohteessa, vaan tarve arvioidaan suunnitellun ratkaisun perusteella. Käsitteen kuvaa myös SESKOn sähköautosanasto.
Voiko lämmitystolpan muuttaa sähköauton latauspisteeksi?
Lämmitystolpan muuttaminen lataustolpaksi voi olla mahdollista, mutta pelkkä tolpan olemassaolo ei kerro soveltuvuudesta. Ammattilainen arvioi kaapeloinnin, suojaukset, käytettävissä olevan tehon, sähköjärjestelmän rakenteen ja suunnitellun lataustavan. Samalla selvitetään kuormanhallinnan tarve sekä se, mitä nykyisestä sähköistyksestä voidaan säilyttää.
Tukesin latausohje muistuttaa, ettei tavallisia kotitalouspistorasioita ole suunniteltu jatkuvaan ja toistuvaan suureen kuormitukseen. Lämmityskäyttöön tarkoitettua pistettä ei siksi pidä olettaa sellaisenaan sopivaksi suunniteltuun lataukseen. Taloyhtiön kannattaa sopia arvioinnista ennen latauskäytön aloittamista; sähkömuutokset kuuluvat sähköalan ammattilaiselle.
Miten lataussähkön mittaus ja laskutus järjestetään?
Lataussähkön kulutus pitää pystyä kohdistamaan oikealle käyttäjälle. Käyttäjäkohtaisessa mittauksessa kirjataan ladattu energia ja yhdistetään se tunnistettuun lataajaan. Tunnistaminen voidaan järjestää valitun järjestelmän mukaisesti esimerkiksi henkilökohtaisella tunnisteella. Kulutukseen perustuvan laskutuksen mittauksen tulee täyttää sitä koskevat mittausvaatimukset.
Taloyhtiön oma laskutus
Yhtiö tai isännöinti saa käyttäjäkohtaiset kulutustiedot ja hoitaa laskutuksen. Selvittäkää raporttien saatavuus, laskutusvälit sekä tietojen käsittelyyn ja käyttäjämuutoksiin tarvittava työ.
Operaattorin laskutuspalvelu
Palveluntarjoaja voi hoitaa tunnistamisen, kulutustietojen käsittelyn ja laskutuksen sovitussa laajuudessa. Tarkistakaa palvelun sisältö, vastuut ja jatkuvat maksut ennen sopimusta.
Yhtä kaikille parasta mallia ei ole. Verratkaa oman hallinnon työmäärää ulkoisen palvelun kustannuksiin. Sopikaa sähkön hinnoitteluperuste, mahdolliset kiinteät palvelumaksut ja se, miten käyttäjän vaihtuminen käsitellään. Tarkistakaa myös, miten taloyhtiö saa kulutusraportit ja mitä tapahtuu palvelusopimuksen päättyessä. Näin sähköauton lataus kerrostalossa tai rivitalossa pysyy hallittavana myös käyttäjämäärän kasvaessa.
Mitä sähköauton latauspisteet maksavat taloyhtiölle?
Hinta muodostuu kohteeseen tarvittavasta kokonaisuudesta. Pelkkä latauslaitteen hinta ei kerro yhteisen infrastruktuurin kustannuksia, eikä toisen taloyhtiön kokonaishinta ole sellaisenaan käyttökelpoinen arvio. Tarjouspyynnössä on hyvä erottaa ainakin seuraavat kustannustekijät:
- Kartoitus ja sähkötekninen suunnittelu.
- Kaapeloinnit, johtoreitit ja niiden pituudet.
- Sähkökeskuksiin tarvittavat muutokset.
- Latauspisteiden määrä ja valitut latauslaitteet.
- Kuormanhallinta ja sen tarvitsemat toteutukset.
- Mahdolliset maanrakennus- ja rakennetyöt.
- Mittaus- ja laskutusratkaisu sekä sen jatkuvat maksut.
- Käyttöönotto ja sovittu dokumentointi.
Tarjouksia kannattaa vertailla toimitussisällön, ei pelkästään loppusumman perusteella.
Pyytäkää kertaluonteiset investoinnit ja vuosittaiset käyttökulut erikseen. Vaiheittaisessa hankkeessa pyytäkää kuvaus myös seuraavan latauspisteen lisäämisen edellytyksistä. Silloin aloitusvaiheen säästöä voi verrata siihen, millaisia töitä myöhempi laajennus mahdollisesti vaatii. Jos hinta on alustava, selvittäkää, mitä lisätietoja sen tarkentaminen edellyttää.
Kuka maksaa latauspisteet?
Yhtä yleistä kustannustenjakomallia ei ole. Arvioon vaikuttavat hankemalli, autopaikkojen hallinta, yhteisesti toteutettavat järjestelmän osat, yksittäisten käyttäjien laitteet ja taloyhtiön päätökset. Yhteisen infrastruktuurin rakentaminen, latauslaitteen hankinta, kulutettu sähkö ja ylläpito kannattaa käsitellä valmistelussa omina kustannuserinään.
Kaikkia kustannuksia ei voi automaattisesti osoittaa kaikille osakkaille tai vain sähköautoilijoille. Yhtiöjärjestys ja ajantasainen asunto-osakeyhtiölaki on tarkistettava ennen päätöstä. Kiinteistöliiton yhteenveto 1.10.2026 voimaan tulleesta asunto-osakeyhtiölain päivityksestä käsittelee myös lataushankkeiden kustannustenjakoa. Varmistakaa yhtiökohtainen soveltaminen isännöinnin ja tarvittaessa lakiasiantuntijan kanssa.
Näin taloyhtiön latauspistehanke etenee
1.Tarvekartoitus
Selvitetään nykyinen ja tuleva lataustarve. Kyselyn tuloksesta muodostetaan tavoite, johon teknisiä vaihtoehtoja voidaan verrata.
2.Autopaikkojen ja sähköjärjestelmän kartoitus
Selvitetään hallintamuoto ja tekniset lähtötiedot. Kootaan käytettävissä olevat piirustukset sekä ammattilaisen arvio kapasiteetista ja muutostarpeista.
3.Toteutusmallin valinta
Rajataan latausvalmiuden ja valmiiden latauspisteiden laajuus. Selvitetään vaihtoehtojen kustannukset, hallinta ja laajennettavuus päätöksen pohjaksi.
4.Taloyhtiön päätöksenteko
Hanke käsitellään oikeassa päätöksentekomenettelyssä. Sovitaan rahoituksesta, kustannustenjaosta ja jatkotoimien valtuuksista ennen toteutukseen sitoutumista.
5.Suunnittelu ja tarjouspyynnöt
Täsmennetään suunnitelmat ja toimitussisältö. Pyydetään vertailukelpoiset tarjoukset sekä sovitaan työrajat, vastuut ja aikataulu.
6.Asennus ja käyttöönotto
Toteutetaan sähkötyöt, mahdollinen kuormanhallinta ja mittaus. Tehdään käyttöönotto ja tarkastukset sekä luovutetaan sovitut dokumentit ja käyttöopastus.
7.Käyttö ja laajentaminen
Otetaan sovittu laskutus ja ylläpito käyttöön. Seurataan käyttäjämäärää ja sovitaan uusien pisteiden lisäämisestä yhteisen suunnitelman mukaisesti.
Vaiheet voivat limittyä: päätöksenteon tueksi tarvitaan usein alustavaa suunnittelua ja kustannusarvioita jo valmistelussa. Olennaista on, että taloyhtiö tietää, milloin se tilaa selvitystä ja milloin sitoutuu varsinaiseen toteutukseen. Pitäkää osakkaat ajan tasalla tavoitteesta, vaihtoehdoista ja seuraavasta päätöksestä.
Mitä latauspistetarjouksesta kannattaa tarkistaa?
Käykää jokainen tarjous läpi samalla tarkistuslistalla. Jos jokin asia ei ilmene toimitussisällöstä, pyytäkää siitä kirjallinen täsmennys. Pelkkä yleinen maininta latausjärjestelmästä ei vielä kerro, mitä taloyhtiölle toimitetaan.
- Kuinka monta autopaikkaa ratkaisu koskee?
- Kuinka monta latauspistettä asennetaan heti?
- Mikä osa toteutuksesta on latausvalmiutta?
- Mitä kaapelointeja ja johtoreittejä toteutetaan?
- Mitä sähkökeskusten muutoksia sisältyy?
- Sisältyykö kuormanhallinta ja mitä se kattaa?
- Miten käyttäjäkohtainen kulutus mitataan?
- Miten käyttäjät tunnistetaan ja laskutus järjestetään?
- Sisältyvätkö latauslaitteet hintaan?
- Sisältyvätkö käyttöönotto ja käyttöopastus?
- Mitä dokumentointia ja tarkastustietoja toimitetaan?
- Syntyykö jatkuvia kuukausi- tai palvelumaksuja?
- Miten järjestelmää voidaan myöhemmin laajentaa?
Varmistakaa lisäksi urakkarajat esimerkiksi kaivutöiden, pintojen ennallistamisen ja tietoliikenneyhteyksien osalta. Kirjatkaa, kuka vastaa mistäkin tehtävästä, miten muutostyöt hinnoitellaan ja mitä tilaajan pitää järjestää ennen asennusta. Selkeä tarjous auttaa myös työn vastaanotossa: toteutusta voidaan verrata etukäteen sovittuun sisältöön.
5 yleistä virhettä taloyhtiön latauspistehankkeessa
1.Laitteet valitaan ennen teknistä kartoitusta
Selvittäkää kapasiteetti ja toteutusvaihtoehdot ennen laitevalintaa. Näin laite voidaan valita yhteiseen suunnitelmaan sopivaksi.
2.Mitoitus perustuu vain nykyiseen käyttäjämäärään
Kysykää tulevista tarpeista ja määritelkää laajentamisen periaate. Kaikkia laitteita ei tarvitse ostaa heti, mutta tulevat lisäykset kannattaa huomioida.
3.Kuormanhallinta jää selvittämättä
Pyytäkää ammattilaista arvioimaan tarve osana kokonaisuutta. Varmistakaa, mitä valittu hallinta tekee ja miten se palvelee myöhempiä laajennuksia.
4.Mittaus ja laskutus mietitään vasta asennuksen jälkeen
Valitkaa hallintamalli jo suunnittelussa. Tarkistakaa käyttäjien tunnistaminen, kulutusraportit ja palvelumaksut ennen tilausta.
5.Tarjouksia verrataan vain hinnan perusteella
Yhtenäistäkää toimitussisällöt ja selvittäkää rajaukset. Verratkaa samalla käyttöön, ylläpitoon ja lisäpisteisiin liittyviä kustannuksia.
Milloin sähköurakoitsija kannattaa ottaa mukaan?
Sähköalan ammattilainen kannattaa ottaa mukaan tekniseen kartoitukseen tai viimeistään ennen lopullisen toteutusratkaisun lukitsemista. Hän voi selvittää sähköjärjestelmän teknisiä lähtötietoja, kaapelointeja, keskusten vaatimia muutoksia sekä latauspisteiden ja kuormanhallinnan sähköasennusten edellytyksiä. Sähköteknisen suunnittelun ja asennuksen vastuut sovitaan hankkeessa erikseen.
Taloyhtiön juridinen päätöksenteko valmistellaan hallituksen, isännöinnin ja tarvittaessa lakiasiantuntijan kanssa. Acen kanssa voidaan rajata tarvittavat sähkötyöt ja niiden toteutus. Jos lataushanke liittyy muihin yhteisten tilojen uudistuksiin, tutustu myös palveluumme taloyhtiöiden sähkötyöt. Yhteydenottoon riittävät alkuun kohteen tiedot, lataustarpeen arvio ja saatavilla olevat piirustukset.

